Keskustelusaarna piispa Seppo Häkkisen kanssa Lahden Ristinkirkossa 31.12.2019

Evankeliumi Matt. 16: 1-4

Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. Mutta Jeesus vastasi heille: ”Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.” Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.

 

Matti: Seppo, osaatko ennustaa säätä taivaan merkeistä?

Seppo: Pappa kertoi minulle pikkupoikana ollessani vanhan kansan sääennustuksia. Monet niistä liittyivät taivaan merkkeihin, siis aamu- tai iltaruskoon tai pilviin. Jotain nyrkkisääntöjä opin, kuten että talvella kirkas taivas tarkoittaa kylmää yötä. Monet vanhat sääennustuksen liittyivät tiettyihin vuodenaikoihin ja päiviin. Muistan myös sanonnan, että ”pihlaja ei kanna kahta taakkaa”, eli jos pihlajassa on paljon marjoja, tuleva talvi on vähäluminen – ja päin vastoin. Lapsena hoimme myös etanalle: ”Etana, etana, näytä sarves, onko huomenna pouta?” Mutta huonoja nämä sääennustukseni ovat olleet enkä osaa oikein taivaan merkistä säätä ennustaa.

Osasitko ennustaa mitään nyt päättyvän vuoden tapahtumia?

En ole sen sortin ihminen, joka ennustaisi tai veikkaisi tulevaisuuden asioita. Siksi mieleeni ei tule mitään, mitä olisin kuluneena vuotena ennustanut.

Tässä evankeliumissa Jeesuksen luo tuli hänen vastustajiaan. He eivät olleet kiinnostuneita hänestä oppiakseen itse jotain, vaan saattaakseen hänet koetteelle. He olivat toki kuulleet hänen ihmeteoistaan ja niitä kenties myös nähneet, mutta ne eivät olleet heitä vakuuttaneet. Myös aiemmin samassa Matteuksen evankeliumissa kerrotaan heidän tulleen pyytämään Jeesukselta merkkiä siitä, ettei hän ole vain huijari. Mutta heidän oli vain uskottava sen perusteella, mitä olivat nähneet ja kuulleet. Nyt heidän vaatimustasonsa näyttää nousseen: anna meille merkki taivaasta. Siis tee jokin niin vakuuttava teko, että meidän ei tarvitse epäillä eikä kysellä, onko itse Jumala meidän kanssamme! Vaaditaanko tänä päivänä Jumalalta jonkinlaista merkkiä?

”En usko ennen kuin näen” -asenne on kovin tyypillistä nykyajalle. Perätään todisteita Jumalasta ja hänen olemassaolostaan, siis merkkiä Jumalalta. Monet näkevät tieteen ja uskon toisensa pois sulkevina vastakohtina juuri tästä syytä. Siksi piispat julkaisivat jokin aika sitten Tieteiden lahja -dokumentin. Toisaalta tiedän niitä uskovia, jotka peukalomenetelmällä yrittävät saada Raamatusta Jumalalta jonkun merkin. Ihminen on säilynyt pohjimmiltaan samanlaisena vuosituhansien aikana.

Minusta näyttää siltä, että merkkiä pyytävät sekä Jeesukseen uskovat että ne, jotka kiistävät uskon Jumalaan. Yhtäältä moni uskova haluaisi, että Jumala tekisi juuri sellaisen odottamattoman ihmeen, jota he itse kaipaavat. Toisaalta moni on varma, ettei Jumalaa ole, koska Jumala ei näytä tekevän mitään mullistavaa, kaikki ihmiset vakuuttavaa ihmettä. Miksei Jumala näytä itseään, jos hän kerran haluaa, että kaikki uskoisivat häneen? Mitä sinä Seppo vastaisit näille kahdelle ihmisryhmälle?

Jumala on näyttänyt itsensä maailmalle. Itse asiassa joulun tapahtumat kertovat juuri tästä. Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi ja näin konkreettisella tavalla ilmaisi ja näytti itsensä. Jeesuksesta meillä on paljon sen ajan silminnäkijätodistuksia ja kuvauksia, jopa enemmän kuin monista muista sen ajan merkkihenkilöistä. Uskomme mukaan tämä Jeesus on edelleen kohdattavissa sanassa ja sakramenteissa. Siksi meillä on tänäänkin ehtoollinen tarjolla. Mutta Matti, mikä on tuo ”Joonan merkki”, josta Jeesus puhuu?

Minä tulkitsen, että Joonan merkillä viitataan Jeesuksen edessä olevaan ylösnousemukseen kuolleista. Tällainen merkki oli Joonalle itselleen kyllin vahva saattamaan hänet viemään tehtävänsä loppuun ja saarnaamaan Niniven kaupungissa. Kun Jeesus lupaa Joonan merkin omalle kansalleen, hän tarkoittaa, että heidän on se uskottava ja tehtävä parannus. Hän ei anna merkkiä taivaasta, vaan maan alta. Hän nousee kolmantena päivänä haudasta. Mutta hänen ylösnousemuksensa kuolleista jää vain uskon tavoitettavaksi. Se on merkki, josta olemme kuulleet ja joka on meidätkin pelastanut kuolleista. Minusta se, että olemme itse saaneet hänessä tulla osallisiksi tulevaisuudesta ja toivosta, on merkki Jumalan työstä. Antaako Jeesus vieläkin tällaisen merkin meidän ajallemme, vai kannattaisiko pyytää jotain muuta?

Muistan vuosikymmenen takaa mainoksen, jossa suositeltiin kestopuuta. Kuvassa oli karu maisema. Maasta kohosi kaksi lahonnutta ristintynkää, ja niiden keskellä oli risti, kuin eilispäivänä pystytetty. Keskellä kuvaa oli teksti: ”Kaiken se kestää.” Golgatan keskimmäinen risti, Kristuksen risti, on merkki, joka kestää. Se on kestänyt menneet vuosituhannet ja vuosisadat tässä maailmassa. Tulevaisuutta ajatellen tämä on rohkaiseva näköala. Ristin luota löydämme armon ja rakkauden. Se on kantanut ja kantaa edelleenkin tässä ajassa, mutta myös iankaikkisesti. Muuta merkkiä ei tarvita.

Osaatko ennustaa mitään tulevan vuoden tapahtumia?

En ennustaa, mutta toki toivoa ja rukoilla, että alkava vuosi olisi meille, maallemme ja koko maailmalle hyvä vuosi. Onneksi kristittynä saan luottaa siihen, että Jeesus on lupauksensa mukaan kanssamme joka päivä myös tulevana vuotena.

Mitä Keski-Lahden seurakunnalla on edessä osana Mikkelin hiippakuntaa?

Ensinnä kiitän Tampereen hiippakuntaa, tuomiokapitulia ja piispa Mattia Keski-Lahden seurakunnan hyvästä hoidosta ja kaitsennasta. Nimittäin siitä seuraa, että tuskin teille seurakuntalaisille hiippakunnan vaihdos näkyy kovin paljon. Tahdomme Mikkelin hiippakunnassa tehdä parhaamme, että Keski-Lahden seurakunta voisi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Uusi aika on aina samalla uusi mahdollisuus. Tervetuloa Mikkelin hiippakuntaan.