Piispoilla on omat virka-asemaa ilmaisevat tunnuksensa. Ne kertovat kirkon jatkuvuudesta ja sen ajattomasta sanomasta.

Ehtoollismessua toimittaessaan piispat käyttävät kasukkaa, mutta muissa virkatehtävissä alttarilla heillä on kullekin piispalle erityisesti valmistettu piispankaapu. Kaavun lisäksi piispa kantaa piispansauvaa, joka hänelle annetaan viran merkiksi piispanvihkimyksen yhteydessä. Sauva kuvaa piispan tehtävää paimenena ja kaitsijana. Piispan asuun kuuluu myös piispanristi ketjuineen. Keskiajalta lähtien piispoilla on ollut käytössä myös hiippa eli mitra. Hiippa otettiin Suomen ev.lut. kirkossa uudelleen käyttöön 1900-luvulla.

 

Piispankaapu ja hiippa

Helena Vaarin suunnittelema uusi piispankaapu julkistettiin 6.3.2019 tuomiokapitulin juhlaistunnossa.

Helena Vaari suunnitteli piispan juhla- ja työasuun hiippakuntaan ja piispan tehtävään liittyvää symboliikkaa, ja yhdisti muotokieleen ja rakenteeseen Tampereen tuomiokirkon arkkitehtuurin kansallisromanttista tyyliä. Helena Vaari perehtyi asua suunnitellessaan huolellisesti Tampereen tuomiokirkon runsaaseen symboliikkaan.

Piispankaavun nimi on Pyhän Hengen hipaisu – Valon kosketus. Piispankaapu on yleisväriltään punainen. Piispankaavun taidekirjonnan värisävyt vaihtelevat punaisesta violettiin ja valkoisesta tumman harmaaseen. Värin symboliikkaan liittyen Vaari valitsi piispankaavun aiheiksi Pyhän Hengen symbolin, valkoisen kyyhkysen sekä rakkauden ja marttyyrien symbolin, ruusun piikkeineen.

Piispankaavun edessä on hopeisia ristejä. Pääristissä on neljä valkoista korukiveä. Ne ovat kvartsia, joiden keskellä on vihreä turmaliini, tyypillinen korukivi Namibiasta. Kivi symboloi Tampereen hiippakunnan ja Namibian evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja yhteistyötä vuosikymmenien ajalta.

Tytti Helles ompeli piispankaavun ja hiipan. Kaavun suunnittelija Helena Vaari ompeli taidokkaat taidekirjonnat. Hopeakorut teki hopeaseppä Soili-Riikka Andersson.

Linkki: Lehdistötiedote Piispa Matti Revon piispankaapu 6.3.2019 Helena Vaari

Punasävyinen piispankaapu ja hiippa.

 

Juhla-asuun kuuluu päähine, piispanhiippa eli mitra. Hiipan edessä on hopeinen tasasivuinen risti.

Piispan stola on punainen. Siihen Vaari on taidekirjonut kolme valkoista kyyhkysen ´sulista´ sommiteltua ristiä.

Piispa seisoo Tampereen tuomiokirkon alttaria kohti kääntyneenä yllään punasävyinen piispankaapu ja hiippa.

 

Piispansauva

Piispansauva, jonka päässä risti kaaren sisässä.

Tampereen hiippakunnan piispansauvaan on kaiverrettu Jeesuksen sanat: ”Minä annan henkeni lampaiden puolesta”. Se viittaa paimenen sauvaan ja muistuttaa tehtävästä olla Jeesuksen mielen mukainen hyvä paimen.

Sauvaan on kaiverrettu kaikkien Tampereen piispojen nimet ja virkavuodet, alkaen Jaakko Gummeruksesta, joka tosin ei sitä ehtinyt kantaa, sillä sauva on toisen kaiverruksen mukaan otettu käyttöön vuosi hänen kuolemansa jälkeen, “Pyhäinpäivänä 1934”.

 

Piispanristi

Tampereen hiippakunnan piispanristi on Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin lahja vuodelta 1805. Kuningas antoi tuolloin kaikille Ruotsin valtakunnan piispoille samanlaisen ristin, ja Suomeen niitä tuli tuolloisiin kahteen hiippakuntaa, Turkuun ja Porvooseen.

Myöhemmin perustettujen hiippakuntien piispanristit ovat kopioita alkuperäisistä.

Tampereen piispalla on Porvoon hiippakuntaan annettu risti, ja sitä on nyt vuorollaan kantanut 16 piispaa. Siitä on tullut jatkuvuuden ja yhteenkuuluvuuden symboli.

Kun kuningas antoi ristin, hän liitti siihen saatesanat, joiden mukaan ristillä on kaksi tehtävää: ensinnäkin siitä ihmiset tunnistavat piispan, ja toiseksi se muistuttaa piispaa hänen tehtävästään julistaa Jumalan armoa Kristuksessa.

Piispa kaulassaan piispanristi.

Arkiasussa piispat käyttävät violettia papinpaitaa.

 

Piispan vaakuna

Tampereen hiippakunnan piispan vaakuna on muodostettu lisäämällä hiippakunnan vaakunakilven yhteyteen piispanhiippa, stola ja piispansauva.

Tampereen hiippakunnan piispan vaakuna, joka on muodostettu lisäämällä hiippakunnan vaakunakilven yhteyteen piispanhiippa, stola ja piispansauva.