Vedellä ja Hengellä

Evankeliumi Joh. 1: 29–34

Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Johannes sanoi: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”

Johannes todisti: ”Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.”

Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua. Rakkaat kristityt, Janakkalan seurakunnan piispantarkastuksessa katselimme eilen yhdessä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja erilaisten vastuunkantajien kanssa sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. Mitä on ollut ennen meitä, mitä tulee meidän jälkeemme? Yritimme kuvitella itsemme Janakkalan seurakunnan tulevaisuuteen ja muistella sieltä taaksepäin, mitkä tekijät ovat johtaneet siihen tilanteeseen, jossa kuviteltiin tulevaisuudessa oltavan. Se oli joko ihannetilanne tai sellaisen vastakohta. Oli terveellistä harjoitella tällaista tulevaisuuden muistelua. Nimittäin joko toivottuun tai pelättyyn mielikuvatulevaisuuteen johtaneet seikat eivät olleet vain olosuhteista johtuneita, meille annettuja, vaan myös itse otettuja askeleita, omia valintoja. Tämä harjoitus käänsi näkökulmaa aikaan. Tulevaisuutta katsottiin tähyämällä taakse menneisyyteen.

Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua. Johannes Kastaja lausui arvoitukselliset sanat omasta suhteestaan Jeesukseen: vaikka hän itse on iältään ja tehtävältään Jeesuksen edellä kulkija, on hänen jälkeensä tuleva sittenkin jo kulkenut hänen edellään ja ollut ennen häntä. Merkillistä ajan tajua! Historiahan kulkee eteenpäin, vuodet ja vuosisadat seuraavat toistaan järjestyksessä peräkkäin. Mekin olemme juuri alkaneet opetella kirjoittamaan uutta vuosilukua, joka on yhtä enemmän kuin viime vuonna ja korvasi edellisen. Tämän Pyhän Laurin kirkon historiassakin kirjoitetaan tänä vuonna uusi, 500. vuosiluku. Sellainen on ihmisiässä mitattuna kaiken elämänkokemuksen ylittävä aika, ja kristillisen kirkonkin historiassa kohtalaisen pitkä, mutta Jumalan ajassa tuskin enempää kuin pieni huokaus. Sillä Jumalassa on kaikki aika kätkettynä. Hänessä kaikki on nyt, niin mennyt kuin tuleva. Hän ei ole sidottu kellolla ja kalenterilla mitattavaan aikaan. Hän on ollut aina, ja hän pysyy ikuisesti. Niinpä myös se seuraaja, johon Johannes viittaa, on ollut alusta asti.

Jumalan Poika on ikuinen. Hän on Kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona ja siten osallinen samasta ikuisuudesta kuin Isä ja Pyhä Henki. Niinpä Poika on ollut jo ennen Johannesta, Isän luona ikuisuudessa. Mutta Poika on tullut ihmiseksi, syntynyt pieneksi lapseksi ja siten myös sitoutunut aikana, jota ihmisiässä mitataan. Jumalan ikuinen Poika riisuutui ajattomuudestaan ja otti itseensä ihmisten ajan ja kuolevaisuuden, jotta voisi pelastaa kaikki aikaan sidotut, vanhenevat, heikkenevät, kärsivät ja kuolevat ihmiset. Niinpä hänen täytyy olla myös suurempi kuin Johannes ja kulkevan tämän edellä, vaikka Jeesus Nasaretilaisena tulikin Johanneksen jälkeen.

Johannes osoitti Jeesusta ja sanoi tämän olevan Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin. Jeesus oli lähetetty antamaan itsensä uhriksi maailman syntien puolesta. Johanneksen osoituksen mukaisesti me tässäkin messussa käännämme katseemme alttarille ja laulamme samoilla sanoilla Jumalan Karitsalle, joka ottaa pois maailman synnin. Me teimme jo niin äsken kiitosvirressä, toistamme sen ehtoollismessussa. Sillä tämä uhrikaritsa antaa itsensä meidän hyväksemme pyhän ehtoollisen leivässä ja viinissä. Ne nauttimalla me tulemme osallisiksi pelastuksesta, jonka Jeesus Jumalan Poikana lahjoittaa. Hän tulee luoksemme antautuen syötäväksi lupauksensa mukaisesti, sakramentaalisella tavalla.

Tämä kaikki on mahdollista vain, koska Pyhä Henki asetti eli voiteli Jeesuksen tällaiseen tehtävään. Jumala tarkoitti Betlehemiin pienenä lapsena syntyneen Jeesuksen antautumaan aikuisena uhrikaritsaksi maailman syntien tähden. Kasteen hetkellä Henki asettui Jeesuksen ylle ja lähetti hänet aloittamaan tehtävänsä. Sen Johannes näki, kun kyyhkynen laskeutui Jeesuksen päälle.

Päivän Vanhan testamentin lukukappaleessa kuultiin profeetta Jesajan kutsumus. Siinä sanottiin Hengen voidelleen hänet julistamaan ilosanomaa köyhille, vapautta vangituille, parantumista mieleltään murtuneille ja lohdutusta murheellisille. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, miten Jeesus luki tämän kappaleen ääneen kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa ryhtyessään julkisesti toteuttamaan tehtäväänsä. Siksi tuota evankeliumin kohtaa kutsutaan joskus Jeesuksen ohjelmanjulistukseksi, Nasaretin manifestiksi. Luettuaan sen Jeesus lausui: Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen (Luuk. 4:21). Hän sovitti itseensä sen, mitä profeetta Jesaja oli kuvannut omaksi kutsumuksekseen. Nyt Jeesuksella oli tuo ilosanoman tuojan tehtävä. Sen aluksi vedottiin Pyhän Hengen voiteluun: Herran Henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut (Luuk. 4:18).

Kasteestaan lähtien Jeesus alkoi Pyhän Hengen voimassa toteuttaa julkisesti Isältä Jumalalta saamaansa missiota. Voideltu on hepreaksi messias, kreikaksi Kristus. Messiaalla on missio. Hänen missioonsa kuuluu ilosanoma köyhille, vapaus kahlehdituille ja lohdutus murheellisille. Mitä se voi merkitä, siitä kuultiin Apostolien teoista luetussa kappaleessa. Henki lähetti Filippoksen etiopialaisen hoviherran luo, joka myös luki Jesajan kirjaa ja kyseli, kenestä siinä puhuttiin, kun kerrottiin uhriksi antautuvasta karitsasta. Filippos kastoi vedellä etiopialaisen, joka uskoi Jeesukseen. Pyhä Henki oli hänessä synnyttänyt uskon.

Raamatun kertomuksissa näkyy, että kaste ja Pyhä Henki liittyvät toisiinsa. Vesi ja Henki kuuluvat yhteen. Joissain kertomuksissa Henki toimii ennen kastetta, toisissa Henki tulee kasteen jälkeen. Mutta kaikissa vesi ja Henki kiinnittyvät toisiinsa. Näin oli ensin Jeesuksen kasteessa sen jälkeen kaikissa kasteissa.

Jeesuksen saama kaste on meidän kasteemme perusta. Omassa kasteessaan Jeesus pyhitti veden Pyhän Hengen välineeksi. Kun edelleen kastetaan Jeesuksen käskyn mukaisesti Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, hänen lupauksensa mukaisesti Henki myös tekee ihmisen hänen opetuslapsekseen. Pyhä Henki toimii edelleen. Yhä hän asettuu sen päälle, joka vedellä kastetaan. Jeesuksen kaste parin vuosituhannen takaa on ikuisen Jumalan antama lahja kaikille sukupolville. Se on lahja meille ja meidän lapsillemme. Tänään onkin jokaisen hyvä muistaa omaa kastettaan, oli siitä miten monta vuotta hyvänsä, samoin kuin mahdollisten omien lasten tai kummilasten kastetta. Sopii kiittää Jumalaa kasteen lahjasta.

Kasteessa Pyhä Henki ylittää kaikki ajan ja paikan rajoitukset. Kasteessa liitytään sekä pitkään vuosisataiseen historiaan että ollaan riippumattomia ajan kulusta. Kuten ehtoollisen sakramentissa ollaan osallisia Jeesuksen viimeisellä ateriallaan antamista lupauksista, myös kasteen sakramentissa tullaan osalliseksi siitä, mihin Pyhä Henki Jeesuksen voiteli Jordan-virran kasteessa. Näin kristillisen kirkon historia ei olekaan vain vuosien kasautumista, vaan Jumalan ikuisiin suunnitelmiin osallistumista ja jatkuvaa sen ilosanoman kuuluttamista, johon jo Jeesus voideltiin ja lähetettiin.

Janakkalan seurakunta voi siis luottavaisin mielin katsoa tänäkin vuonna tulevaisuuteen. Vaikka vielä ei nähdä, mitä edessä on, ja vaikka ei muisteta, keitä on ollut ennen meitä ja vaikka ei voi tietää, keitä tulee meidän jälkeemme, meillä ovat samat Jumalan lupaukset. Pyhä Henki on antanut uskon, joka tekee meidät suuren tulevaisuuden perillisiksi. Sen merkiksi nousemme ja yhdymme uskontunnustukseen.