Saarna Hattulan seurakunnan piispantarkastuksessa 22.5.2016

 

Evankeliumi Joh. 3: 1-15

Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen mies, juutalaisten neuvoston jäsen. Hän tuli yöllä Jeesuksen luo ja sanoi: ”Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan.” Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.” Nikodemos kysyi: ”Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?”

Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.”

”Miten tämä kaikki on mahdollista?” Nikodemos kysyi. Jeesus vastasi: ”Etkö sinä, Israelin opettaja, ymmärrä sitä? Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme siitä mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan meidän todistustamme. Jos te ette usko, kun puhun teille tämän maailman asioista, kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista! Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.

Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.”

 

Voiko vanhasta tehdä uutta? Kyllä voi, aika monestakin vanhasta. Esimerkiksi vanhasta vaatteesta voi näppärä ompelija muokata vielä uuden luomuksen. Monessa keittiössä tehdään eilisistä tähteistä uusi ateria. Huonekalujakin voi uudistaa ja taloja remontoida uuteen muotoon. Taitaapa joku saarnaajakin joskus käyttää vanhan puheensa aineksia.

Mutta voiko ihminen syntyä uudestaan, voiko suureksi kasvaneesta tulla enää pieni, voiko aikuinen tulla lapseksi? Voiko edes nuori tulla enää vastasyntyneeksi? Aika kuluu ja jokainen vanhenee. Sitä kuitenkin ihminen joskus yrittää pysäyttää. Hän haluaisi pysyä ikuisesti nuorena – mutta ei kuitenkaan lapsellisena eikä kokemattomana, vaan viisaana ja ymmärtäväisenä, voimiltaan vahvana, ketteränä, nopeana ja jaksavana, sekä tietysti ulkonäöltään kukkeana.

Miten mieletön onkaan ajatus syntyä uudelleen! Siinähän joutuisi aloittamaan kaiken alusta, opettelemaan kaiken uudestaan ja olemaan monta vuotta täysin toisista riippuvainen. Ei kiitos, ei syntymistä uudelleen, ei ainakaan siinä mielessä, että kömpisi takaisin äitinsä kohtuun ja syntyisi toisen kerran.

Tällä tavoin järkeili Nikodemos, joka tuli tapaamaan Jeesusta salaa. Hänhän oli juutalaisten neuvoston jäsen eikä rohjennut näyttäytyä Jeesuksen seurassa. Sisimmässään hän kuitenkin tiesi, että Jeesus puhui oikeaa Jumalan sanaa. Hänen sydämensä todisti, että Jeesus on Jumalan lähettämä, mutta hänen täytyi muiden kansanjohtajien ja uskonnollisen eliitin kanssa toimia Jeesusta vastaan – olihan tämä heidän näkökulmastaan kilpailija, ja sitä paitsi kiusallisen suosittu. Kenties monikin Nikodemoksen tavoin ajatteli samaa Jeesuksesta, mutta oman asemansa tähden ei voinut kääntyä seuraamaan häntä.

Nikodemos järkeili, ettei ihminen voi syntyä uudesti. Hänessä ei voi tapahtua sellaista muutosta, josta Jeesus puhui. Voiko hänestä tulla uutta ihmistä, sellaista, joka seuraa Jeesuksen kutsua, noudattaa Jumalan tahtoa ja Pyhän Hengen voimassa tulee ikuisen elämän perilliseksi?

Jeesus tarkentaa: uudestisyntyminen ei ole uutta ruumiillista syntymistä vaan syntymistä Pyhästä Hengestä. Uudeksi ihmiseksi tuleminen tapahtuu hengellisellä tavalla, Jeesuksen sanojen mukaan vedestä ja Hengestä. Vesi tarkoittaa Pyhää kastetta, jossa Jumala luo ihmisen uudesti, tekee hänet Pyhässä Hengessä ikuisesta elämästä osalliseksi. Mutta tämä hengellinen uudestisyntyminen ei lopu kasteeseen vaan jatkaa uudistumisena koko elämän mittaisessa prosessissa. Pyhä Henki asuu ihmisessä, joka kuuntelee ja noudattaa Jumalan tahtoa uskossa ja rakkaudessa. Henki muokkaa häntä uudeksi.

Tällaisessa kasvussa ei ihminen oikeastaan pääsekään lasta pidemmälle aikuisuutta kohti. Ei hänen ole tarpeenkaan, sillä Jeesus itse opettaa toisaalla: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan (Matt 18:3). Uudestisyntyminen on syntymistä lapseksi, joka uskoo ja luottaa Jumalaan sekä osoittaa rakkautta lähimmäisilleen. Siksi uudestisyntyminen merkitsee myös jatkuvaa uudistumista. Vanha voi tulla vetreäksi, aikuinen lapseksi, suuri pieneksi. Itseensä keskittynyt voi avautua ulospäin, omasta suosiostaan kiinnostunut alkaa huomata muut, omaan napaansa katsova nähdä toisten tarpeita ja alkaa etsiä heidän etuaan omansa sijasta. Niin, eikö vanhasta voikin vielä tulla uutta?

Älä kummeksu, sanoi Jeesus. Älä kummeksu sitä, että Pyhä Henki voi tehdä ihmeitä. Sellaisia voi tapahtua siellä, missä Hengen tuuli puhaltaa. Pyhä Henki on kuin tuuli, jota ei voi hallita. Emme tiedä, mistä tuuli saapuu ja mihin se menee, mutta voimme kuulla sen huminan. Emme näe tuulta, mutta voimme nähdä, mitä tuuli saa aikaan – näemme puiden oksien heiluvan, näemme veden pinnan aaltoilevan. Samoin Pyhä Henki on meille näkymätön, mutta voimme kuulla ja nähdä, mitä Henki saa aikaan. Voimme kuulla ja ymmärtää, että Jumala kutsuu, voimme nähdä ja ymmärtää, mitä meidän tulisi tehdä, kun Henki alkaa meitä kuljettaa. Henki tekee meistä Jumalan rakkauden todistajia.

Hattula on vanha seurakunta. Täällä on Jumalan sanan julistuksella pitkät perinteet. Siitä muistuttavat ennen muuta seurakunnan kolme kirkkoa, arvokkaimpana niistä keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko. Se on seissyt uskollisesti vuosisadasta toiseen merkkinä niin Jumalan uskollisuudesta kuin hattulalaisten halusta etsiä Pyhän Hengen johdatusta. Samaa voi sanoa myös Tyrvännön kirkosta ja tästä Hattulan kirkosta. Ne kertovat, että aikoinaan seurakunnalla on ollut sekä rohkeutta että tulevaisuuteen luottamusta, kun on ryhdytty rakentamaan Jumalan huonetta vähävaraisten kyläläisten voimin.

Mutta seurakunnilla on aina uusia, omalle ajalleen tyypillisiä haasteita. Täällä, niin kuin monessa muussakin seurakunnassa, sellaisia ovat toimitilojen kuntoon laittamista koskevat kysymykset. Toinen tulevaisuuden kysymys Hattulassa on pian täytettävä kirkkoherran virka. Seurakunnassa on siis talouteen, toimintaan, hallintoon ja työnjohtoon liittyviä tulevaisuuden odotuksia. Mutta siinä ei vielä ole kaikki.

Eilisessä neuvottelussa seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa suurimmaksi haasteeksi koettiin tulevien sukupolvien pysyminen seurakunnan yhteydessä. Miten pidetään huolta siitä, että Pyhä Henki voi edelleen synnyttää uskoa, toivoa ja rakkautta? Miten Henki edelleen uudistaisi Hattulan seurakuntaa? Voiko vanhasta tulla uutta, voiko ikääntynyt nuortua? Hattulan kunnassa asuu paljon nuoria. Löytävätkö he elämäänsä hengellisen perustan uskossa Jumalaan?

Sitä ei voi saada aikaan ihminen, eivät edes etevät ja sitoutuneet seurakunnan työntekijät. Siihen tarvitaan Jumalan Pyhää Henkeä. Henki yksin voi tehdä ihmisen Jumalalle kuuliaiseksi. Mutta Henki käyttää ihmisiä välikappaleinaan, Henki käyttää seurakuntaa ja sen jäseniä. Kaikilla on vastuullinen tehtävä olla Kristuksen lähettiläitä. Rohkenemmeko ryhtyä siihen vai pelkäämmekö leimautumista, kuten teki Nikodemos?

Ihmeitä voi tapahtua, kun Henki puhaltaa. Henki kuiskaa, Henki kutsuu ja Henki kuljettaa. Emme näe Jumalan Pyhää Henkeä, mutta voimme tuntea, miten meissä syntyy halu seurata Jumalan tahtoa ja löytää hänen yhteydessään elämä. Voimme kokea, miten Henki synnyttää uskon. Kun uskot Jeesukseen Kristukseen, sinussa Henki tekee työtään.

Jokainen, joka uskoo tähän Ihmisen Poikaan, kuten Jeesus itseään kutsui, saa ikuisen elämän. Sen merkiksi yhdymme nyt uskontunnustukseen.