Puhe tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuthin virkaan asettamisessa Tuomiokirkossa 3.12.2023

Rakkaat kristityt, adventtimessua juhliva kansa. Tänään lauletaan Hoosiannaa Herralle Jeesukselle, mutta tänään otetaan tervetulleena vastaan myös uusi tuomiorovasti. Hän on tämän seurakunnan kirkkoherra, jonka tehtävänä on johtaa seurakunnan hengellistä elämää ja toimintaa. Jumala on asettanut erilaisia tehtäviä seurakunnan rakentumista varten. Kirkkoherran vastuulla on, että Jumalan sanaa julistetaan ja opetetaan puhtaasti, että sakramentit hoidetaan oikein ja että seurakunnassa huolehditaan diakoniasta, lähetystehtävästä, sielunhoidosta ja kristillisestä kasvatuksesta.

Tänään Olli-Pekka Silfverhuth asetetaan kirkkoherran virkaan. Sinä, Olli-Pekka, olet koonnut tässä virassa vaadittavia tietoja ja taitoja jo laajan kokemuksen avulla. Olet toiminut pappina Vantaalla seurakunnassa, Helsingissä Kirkon ulkomaanavussa ja Hampurissa merimieskirkossa sekä viimeksi kirkkoherrana Pirkkalan seurakunnassa. Virkatehtävien ohella olet kantanut vastuuta urheilujoukkueen sielunhoitajana monissa paralympialaisissa. Hiippakuntaa olet palvellut lääninrovastina ja seurakuntien konsulttina. Kirkolliskokouksessa olet ottanut osaa kokonaiskirkon päätöksentekoon. Varmasti jotain tärkeää jäi mainitsematta, mutta moni meistä voi täydentää luetteloa omien muistojensa pohjalta.

Itse muistan, miten pidimme 90-luvulla yhdessä useita rippikoululeirejä sinun toimiessasi Messukylän seurakunnan kesäteologina. Noilta ajoilta jäi mieleen, että pidimme päivittäin pienen kuulustelun opitusta asiasta ja sisällytimme niihin aina jonkun kristinoppia kepeämmän kysymyksen. Sinä keksit oivallisen pähkinän: lupasit antaa pisteen jokaiselle, joka osaisi kirjoittaa sukunimesi oikein! Se ei ollut joka rippilapselle yhtä helppoa kuin Isä meidän -rukouksen ulkoa lukeminen. Pelkkä lempinimi Olsa on taipunut sekä suuhun että kynään paremmin.

Moni onkin oppinut tuntemaan sinut joustavana, mutkattomana ja yhteistyökykyisenä Olsana. Olet rakentanut yhteistä työnäkyä kuuntelemalla niitä, joita johdettavaksesi on uskottu, ja olet tyyneydellä ottanut hoitaaksesi hankaliakin asioita. Sinun kanssasi kaikki kokevat tulleensa arvostetuiksi. Ristiriidoissa sinä toimit sovittelevalla tavalla etkä vaadi kiukuttelemalla tahtoasi läpi. – Nyt en anna perheenjäsenille puheenvuoroa! Voitte laskea kätenne siellä.

Tänään luetaan Raamatusta ensimmäisen adventtisunnuntain lukukappaleita. Ne puhuvat siitä, miten Herra Jeesus saapuu kuninkaana kansansa keskelle. Kuulemme hänen ratsastuksestaan Jerusalemiin, mutta kuulemme myös, miten hän jatkuvasti saapuu luoksemme, puhuu meille sanassaan ja asettuu aterioimaan kanssamme. Kolmantena ulottuvuutena hänen tulemisessaan katselemme eteenpäin, aikaan, jolloin hän saapuu kunniassaan ja toteuttaa valtakuntansa sen täyteydessä.

Yksi päivän lukukappaleista on profeetta Jesajan kirjasta. Siinä lausutaan mm. näin: Minä olen luonut sinut toteuttamaan sen liiton, jonka tein tämän kansan kanssa. (Jes. 49:8) Tässä on kysymys tehtävästä, jonka Jumala on antanut, mutta kenelle? Kun se tänään luetaan, siinä on ainakin kolme historian kerrosta. Yhtäältä tehtävä oli osoitettu muinaisena aikana hallinneelle Persian kuninkaalle, jonka vastuulle tuli vapauttaa vangiksi viety Israelin kansa. Toisaalta, kun tätä sanaa monta vuosisataa myöhemmin lukivat ne, jotka olivat nähneet, mitä Jumala oli tehnyt Pojassaan, he ymmärsivät, että kysymys oli Jeesuksesta Kristuksesta. Hänet oli Jumala lähettänyt toteuttamaan suunnitelman, joka hänellä oli ollut alusta asti.

Mutta kun me luemme nämä sanat tänään, kysymme: puhuuko Jumala tässä myös tämän päivän kirkosta? Puhuuko hän meille siitä, että tänään virkaan asetettavalla tuomiorovastilla on tehtävä, johon hänet on kutsuttu ja johon häntä on valmisteltu? Minä olen luonut sinut toteuttamaan sen liiton, jonka tein tämän kansan kanssa. Olisi tietysti aika uskallettua väittää, että Olli-Pekka olisi pitkän kokemuksensa lisäksi peräti luotu sitä varten, että hänestä kerran tulee tuomiorovasti – vaikka hänellä onkin omassa isässään edeltäkulkija tässä virassa.

Mutta sinulla on tehtävä sen liiton palveluksessa, jonka ikuinen Jumala on tehnyt myös tämän kaupungin kansan kanssa. Sinä otat osaa Herran Kristuksen missioon tämän paikkakunnan ihmisten hyväksi. Ota se tehtävä vastaan Jumalan sinulle antamana kutsuna.

Herra Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Se oli nöyrän kuninkaan ele. Hänen messiaanisuutensa ei merkitse hurjassa laukassa korskealla ratsulla karauttamista vaan hidasta klopsuttelua aasin selässä. Kristus antaa aikaa ihmisille; aikaa kohdata heitä, katsoa heitä, kuulla heidän äänensä ja puhua heille.

Kun sinulle uskotaan vastuuta ja valtaa, älä ole niin kuin Tuomiokirkon lasimaalauksen neljä pelottavaa Ilmestyskirjan ratsastajaa. Älä tule voimalla ja vimmalla vaan rakkaudella ja pitkämielisyydellä. Pidä työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden kanssa yhdessä huolta siitä, että kaikki tapahtuu hyvässä järjestyksessä, keskinäisessä rauhassa ja Jumalan tahdossa. Niin sinun palveluksesi koituu siunaukseksi Tuomiokirkkoseurakunnassa sekä koko kaupungissa ja tuomiokapitulin jäsenenä myös koko hiippakunnassa.

Rakkaat kristityt. Kirkkoherra asetetaan apostolisen perinteen mukaisesti virkaansa kätten päällepanemisella ja rukouksella. Seurakunta on hänet kutsunut, ja tuomiokapituli on antanut hänelle viranhoitomääräyksen. Pyydän nyt notaaria lukemaan viranhoitomääräyksen.