Esittelypuheenvuoro vuosikokouksessa Turussa 20.5.2017

 

Arvoisat kokousedustajat,

Luterilaisen Maailmanliiton äsken päättynyt yleiskokous muistutti päätöslauselmassaan, että lähetys on ”kokonaisvaltaista osallistumista Jumalan lähetykseen, johon kuuluvat julistus, diakonia, kehitysyhteistyö ja vaikuttaminen”. Päätöslauselmaan sisällytettiin kokonaisuudessaan viime marraskuussa Genevessä pidetyn kansainvälisen lähetysneuvottelun tulokset. Suomen Lähetysseura toteuttaa luterilaisten kirkkojen yhdessä hyväksymää kokonaisvaltaista lähetysnäkyä. Siitä antaa käsillä oleva toimintakertomus hyvän kuvan niin kuluneen kertomusvuoden kuin päättyneen seitsenvuotisen strategiakauden osalta.

Strategiakaudella 2010-2016 toiminta-ajatuksena on ollut toteuttaa Jumalan rakkautta sanoin ja teoin, julistaa evankeliumia, puolustaa ihmisoikeuksia ja toimia köyhyyden poistamiseksi. Viime vuosina on erityistä huomiota kiinnitetty eri tavoin syrjittyjen ihmisryhmien asiaan. Maantieteellisesti on painopiste siirtynyt Afrikasta Aasiaan, joskin kehitysyhteistyön suurimmat haasteet ovat edelleen Afrikassa. Kirkollisessa työssä sitä vastoin resursseja on suunnattu Aasiaan, missä yhteistyökirkot ovat pieniä vähemmistöjä ja tarvitsevat monenlaista tukea.

Strategiakauden aikana ulkomaantyöntekijöiden määrä väheni siten, että kauden alun 144:stä on laskeuduttu viime vuoden lopun 100 työntekijään. Muutoksen taustalla on kumppanuuskirkkojen ja -järjestöjen oman työn ja hallinnon kehittyminen sekä omien työntekijöiden palkkaaminen erilaisiin hankkeisiin. Lähetys toteutuu yhä enemmän paikallisen kirkon omien ohjelmien myötä, mutta Lähetysseuralta tarvitaan taloudellista tukea ja koulutusta itsenäisyyden sekä oman kapasiteetin vahvistamiseksi.

Kirkkomme seurakunnissa tunnistetaan yhä tärkeämmäksi kutsua ja rohkaista vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin. Myös Lähetysseurassa asetettiin strategiakauden tavoitteeksi vahvistaa vapaaehtoistoimintaa. Felm-voluntaareja lähetettiin sen mukaisesti seitsemän vuoden kaudella 272 tehtävään, mikä tekee Lähetysseurasta yhden maamme suurimmista muutaman kuukauden vapaaehtoistehtäviin lähettävistä järjestöistä.

Ulkoministeriö teetti Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä evaluaation, jonka tulokset julkaistiin viime syyskuussa. Arvioinnin mukaan työ on tuloksekasta, kustannustehokasta, pitkäjänteistä ja paikallisia tarpeita vastaavaa. Erityisesti ulkoministeriö antoi tunnustusta Lähetysseuran työstä kaikkein köyhimpien ja syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Naisten aseman todettiin parantuneen Lähetysseuran työn ansiosta. Myös Lähetysseuran itse teettämän ulkopuolisen arvioinnin valossa työllä on onnistuttu vahvistamaan omanarvontuntoa ja ihmisoikeuksia erityisesti naisten, tyttöjen, etnisten vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja haavoittuvassa asemassa olevien parissa.

Toimintavuosi 2016 alkoi taloudellisesti synkkien näkymien vallitessa. Maan hallitus leikkasi kehitysyhteistyörahoja Lähetysseuran osalta yli kolmanneksella, minkä seurauksena monia hankkeita oli lopetettava, työntekijöitä vähennettävä ja myös kokonaan vetäydyttävä eräiltä alueilta. Vuoden päättyessä talous oli kuitenkin tasapainottunut, ja samaan aikaan nähtiin uutta kasvua rauhan- ja sovinnontyön parissa.

Todistaminen Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta mainitaan Lähetysseuran toiminta-ajatuksessa ensimmäisenä. Se kiteytyy julistukseen Kristuksesta. Siksi Lähetysseuran painotuksena on kirkollinen työ. Sivulla 40 on liitetaulukko, josta selviää kirkollisen työn kehitysyhteistyöhön verrattuna huomattavasti suurempi hankkeiden lukumäärä, käytetyt varat sekä työntekijöiden määrä. Vaikka valtion kehitysyhteistyön tuen lisäksi myös seurakuntien tuki pieneni viime vuonna, kirkollinen työ säilyy toiminnan ytimessä.

Lähetys myös etenee ja on tuloksekasta. Evankeliumin leviää ja kirkot kasvavat. Voimakkainta Lähetysseuran kumppanuuskirkkojen kasvu oli itäisessä Afrikassa, manner-Kiinassa ja Nepalissa. Maltillista kasvua tapahtui Hongkongissa ja Mekong-joen alueella Aasiassa. Kasvavat kirkot vahvistuvat myös sisällöllisesti ja kehittävät omaa diakoniaansa. Ulkomaisten työntekijöiden sijaan ne tarvitsevat omien toimintojensa rahallista tukemista. Samalla kuitenkin laadukkaan teologisen koulutuksen ylläpitäminen on suuri haaste.

Monessa maassa ihmisoikeuksien heikkeneminen näkyy uskonnonvapauden rajoittamisena ja vähemmistöuskontojen toiminnan kaventamisena. Monet kumppanit toimivat myös ympäristössä, jonka talous ja poliittinen tilanne ovat epävakaat. Samalla ilmastonmuutos on tehnyt ruoantuotannon ja elämisen yhä vaikeammaksi. Tämä on myös kiihdyttänyt eriarvoistumista ja siirtolaisuutta. Elämän edellytyksiä lähdetään etsimään muualta. Huolena ovat konfliktit ja humanitaariset katastrofit. Lähetysseura on tukenut kumppaneitaan näiden kehittäessä katastrofivalmiuttaan ja yhteisöjensä kestävyyttä.

Lähetysseura toimii kymmenen globaalin teeman toteuttamisessa. Rohkaisevia tuloksia on ollut kirkkojen ulospäinsuuntautuneessa työssä. Tuloksia esitellään vuosiraportin sivuilla 13-22. Kirkot ovat etsineet syrjittyjä ryhmiä omilla alueillaan ja ulottaneet työnsä myös heihin. Evankeliumi rakentaa siltoja ja antaa toivon. Kirkollisessa työssä suurin osa-alue on ollut nimenomaan tavoittava työ, hyvän sanoman jakaminen niiden keskuudessa jotka eivät vielä tai eivät enää tunne Kristusta. Vuosikertomus mainitsee esimerkkejä Botswanasta, Etiopiasta ja Pakistanista. Kristillinen kasvatus sekä työntekijöiden koulutus ovat avainasemassa seurakuntien vahvistumisessa. Esimerkkejä tuloksista kerrotaan Kambodzhasta, Boliviasta ja Thaimaasta. Tarkemmin esimerkeistä voi lukea liitteestä 2, sivuilta 42-55.

Diakoniatyö on vahvistunut yhä useammassa kirkossa. Tämä näkyy koulutuksen kehittämisessä, mutta myös kirkkojen aktiivisemmassa työssä vammaisten parissa. Esimerkkejä mainitaan Angolasta, Virosta, Etiopiasta ja Kiinasta. Lähetysseuran kummityön piirissä on 5000 lasta ja nuorta 17 maassa, joista esimerkkejä on poimittu Kolumbiasta, Pakistanista, Tansaniasta ja Venäjältä.

Kehitysyhteistyössä painopiste on ollut syrjittyjen ihmisoikeuksissa. Lähetysseura teki työtä mm. kastittomien, alkuperäiskansojen sekä maattomien kanssa mm. Mauritaniassa ja Nepalissa. Vammaisten ihmisoikeuksien toteuttamista Lähetysseura tuki mm. Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa. Katastrofityössä avustettiin Zimbabwessa, Etiopiassa, Nepalissa ja Burundissa.

Strategiakauden tavoitteiden joukossa mainitussa vaikuttamistyön vakiinnuttaminen eteni mm. siten, että Lähetysseura oli mukana perustamassa pohjoismaista uskonnonvapausverkostoa. Yhdessä ekumeenisen neuvoston ja ulkoministeriön kanssa Lähetysseura toteutti uskonnonvapauskoulutuksen ulkoministeriön virkamiehille. Syyrian rauhanhankkeessa vaikutettiin keskusteluun eri maiden hallituksissa sekä Euroopan unionissa. Paikallisia rauhantoimijoita vahvistettiin toimimaan omissa yhteisöissään ja verkostoissaan.

Arvoisat seurakuntien ja jäsenjärjestöjen edustajat. Suomen Lähetysseuran hallitus on kiitollinen tuesta, jota olette uskollisesti ja rakkaudella osoittaneet sen toteuttamalle missiolle. Käsillä oleva toimintakertomus osoittaa, että teidän panostuksenne koituu rakkaudeksi kaukaisille lähimmäisille ja kantaa monipuolista hedelmää Jumalan valtakunnan etenemiseksi. Hallitus jättää kertomuksen vuosikokouksen tutkittavaksi ja vahvistettavaksi.