Puheenvuoro Lähetysseuran vuosikokouksessa Rovaniemellä 13.6.2015

 

Arvoisat kokousedustajat. Suomen Lähetysseuran toimintakertomus antaa jälleen kattavan kuvauksen Lähetysseuran työn tavoitteista, laajuudesta ja tuloksista. Siitä selviää, millaisessa muuttuvassa maailmassa Lähetysseura on toiminut, millaisilla taloudellisilla edellytyksillä se on tehtäväänsä toteuttanut ja mitä se on kussakin maassa ja hankkeessa saavuttanut.

Toimintakertomuksen alussa, s. 6-7 esitetään yleiskatsaus. Lähetysseura on tavoittanut evankeliumin hyvällä sanomalla kirkkojen ulkopuolella olevia ihmisiä ja yhteisöjä, puolustanut ihmisoikeuksia ja vähentänyt köyhyyttä asetettujen painopisteiden mukaisesti. Se on toiminut 29 maassa kaikkiaan 95 paikallisen kirkon, kirkollisen järjestön tai muun järjestökumppanin tai kirkkoliiton kanssa. Tämä tekee Lähetysseurasta globaalisti katsoen merkittävän kansainvälisen ja ekumeenisen toimijan.

Viime vuoden keväänä Suomessa järjestettiin kirkon yhteinen lähetyskumppanuusneuvottelu, joka kokosi edustajia kaikkiaan 31 luterilaisesta kirkosta. Yli puolet näistä oli Lähetysseuran kumppaneita. Se oli yhden kirkon kutsumana poikkeuksellinen kumppanuuskokous; kenties vain Luterilaisen maailmanliiton kokouksissa tulee koolle niin monia kirkkoja yhdellä kertaa. Tätä neuvottelua edelsi Lähetysseuran oma kumppanuusneuvottelu Päiväkummussa kaikkiaan 17 yhteistyökirkon kanssa. Tällaiset neuvottelut kuuluvat Lähetysseuran itselleen asettamiin velvoitteisiin. Niiden tarkoituksena on kuunnella kumppanien ääntä sekä arvioida sen valossa työmme tavoitteita ja strategisia painotuksia.

Lähetys on yhteistyötä, jota toteuttavat yhä voimakkaammin eteläisen pallonpuoliskon kirkot. Pohjoisen kirkot vähentävät henkilöiden lähettämistä ja ottavat monella muulla tapaa osaa etelän kirkkojen omaan lähetykseen, esimerkiksi palkkaamalla paikallisia työntekijöitä. Viime vuoden lopussa ulkomailla toimi 128 Suomen Lähetysseuran työntekijää kaikkiaan 21 maassa. Heistä 88 oli kirkollisessa työssä, 30 kehitysyhteistyössä ja 10 hallintotehtävissä.

Suomen Lähetysseura toteuttaa visionsa mukaisesti kokonaisvaltaista lähetystyötä, jossa evankeliumi luo toivon ja uudistaa vastuulliseen elämään. Kokonaisvaltaisessa lähetystyössä keskeistä on kristillisen sanoman kattavuus. Evankeliumin julistaminen, ihmisoikeuksien vahvistaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen kuuluvat yhteen.

Suomen Lähetysseuran vuoden 2014 kuluista käytettiin ulkomaiseen työhön 21,3 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa eli 44 % käytettiin työhön Aasiassa, mutta Afrikassakin käytettiin 42 %. Näistä kahdesta suuresta maanosasta Aasiassa painottui enemmän kirkollinen työ kun taas Afrikassa käytettiin suurempi osuus kehitysyhteistyövaroista. Erot eivät kuitenkaan ole suuria.

Aasian yhteistyökirkot ovat pieniä ja niillä ovat vähäiset henkilöresurssit, kun Afrikassa on suuria ja kasvavia kumppanuuskirkkoja, kuten Etiopian ja Tansanian kirkot, mutta samaan aikaan maanosassa on suurempi köyhyyden poistamisen haaste. Evankeliumi menee eteenpäin. Näiden suurten kirkkojen kasvusta osa selittyy toki väestönkasvulla: kristityt perheet kastattavat lapsensa, mutta huomattava osa tulee myös kristityksi kääntymisen myötä.

Aasiassa on edelleen kasvavana toimialueena ollut Mekong-joen alue sekä Nepal ja Kiina. Mekongin alueelta mainittakoon Thaimaa ja Kambodzha, joissa kummassakin on kirkko kasvanut pienissä kylissä, siis suurkaupungeista katsoen marginaalissa elävien ihmisten parissa. Työ on erityisesti Kambodzhassa ollut diakoniapainotteista tavoittavaa työtä. Thaimaan kirkon kasteista on noin puolet toimitettu maan pohjoisosien vuoristokylissä Lua-kansan parissa. Suomen Lähetysseura tukee tämän kansan parista lähtevien ja sinne palaavien työntekijöiden kouluttamista Bangkokissa evankelistoiksi ja papeiksi, jotta noiden kylien nuoret seurakunnat vahvistuisivat siinä missiossa, jota kylien ihmiset itse toteuttavat.

Lähetysseuran strategian ensimmäisenä kohtana on tavoittaa niitä, jotka eivät vielä ole kuulleet evankeliumia. Tähän työhön pyritään lisäämään resursseja. Tavoitteena on jo jonkin aikaa ollut, että vuonna 2016 siihen käytetään 20 % ulkomaantyön kuluista. Nyt Lähetysseura on hieman alle 15 % tasolla. Viime vuonna luku ei noussut, koska kotimaan seurakunnista tuleva kannatus ei ole kehittynyt odotetulla tavalla. Tähän työhön ei voi käyttää valtion myöntämää kehitysyhteistyön rahoitusta. Kuten toimintakertomuksen takakannen piirakkakuviosta voi päätellä, kehitysyhteistyön rahoituksen suuruus vaikuttaa siihen, miltä kirkollisen työn osuus näyttää kokonaisuuden osana.

Tässä yhteydessä voidaan esittää suuri huolestuneisuus siitä, mitä tapahtuu monille pitkäkestoisille kehitysyhteistyön hankkeille, joita Lähetysseura on toteuttanut valtion rahoituksella, jos hallituksen piirissä esitetty 40 % leikkaus kehitysyhteistyöbudjetissa toteutetaan. Vaikka se tällaisen piirakkakuvion tasolla näyttäisi siltä, että Lähetysseuran kirkollisen työn osuus kasvaa, ei olisi mitään syytä iloita vaan murehtia sitä hätää, johon emme pystyisi enää vastaamaan sekä niiden hankkeiden taantumista, joissa on edetty hyvin.

On syytä kiinnittää huomiota siihen, että Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä toteutettiin ohjelman puolivälin arviointi, jossa tarkasteltiin mm. työn tuloksellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja hallintoa. Arvioinnin suorittaneen konsulttiyrityksen lausunnon mukaan Lähetysseuran kehitysyhteistyö on kauttaaltaan vaikuttavaa ja se vastaa paikallistason tarpeisiin. Kumppanit pitävät Lähetysseuran erityisinä vahvuuksina yhteisiä arvoja, luotettavuutta ja molemminpuolista ymmärrystä. Kehitysyhteistyön tavoitteista ja arvioinnista voi lukea lähemmin toimintakertomuksen sivulta 8.

Evankeliumin kuuluttamisen ohella toinen tärkeä tavoite on edelleen ollut vahvistaa toimintaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, kuten naisten ja lasten sekä syrjäytettyjen ihmisryhmien, kuten eri tavoin vammaisten ja yhteisöistään ulos suljettujen ihmisten aseman parantamiseen on tehty työtä.

Kolmas tavoite on ollut yhteiskunnallisen vaikuttamisen vakiinnuttaminen osaksi ulkomaista työtä. Tämä ns. advocacy-toiminta eli jonkun asian tai ihmisryhmän ”puolesta puhuminen” on viime vuonna edennyt erityisesti Senegalissa, Tansaniassa ja Nepalissa, jotka ovat olleet mukana Lähetysseuran pilottihankkeessa.

Neljäs tavoite on edelleen ollut lisätä ulkomaisten yhteistyökumppaniemme omaehtoisuutta. Tämä merkitsee erityisesti kirkkojen työntekijöiden koulutukseen osallistumista sekä kumppanuuskirkkojen hallinnollisten rakenteiden ja johtamisjärjestelmien kehittämistä.

Vuoden 2014 alusta kaikki kirkkomme lähetysjärjestöt ovat toimineet uuden sopimusjärjestelmän piirissä. Se on tuonut järjestöt läheisemmin kirkon omiksi toimijoiksi, ikään kuin ulospäin ojennetuiksi käsivarsiksi, joiden välityksellä kirkko toteuttaa kansainvälistä lähetyksen ja diakonian vastuutaan.

Tämä on viime vuonna näkynyt etupäässä kuitenkin vain siinä, miten Suomen Lähetysseura toimii kotimaassa. Kotimaan osaston toiminnot organisoitiin uudelleen tammikuun alusta lähtien. Seurakuntia palvellaan asiakkuusajattelun pohjalta, ja järjestelmää on kehitetty edelleen vuoden aikana. Kotimaan toiminnan keskeinen tavoite on kuitenkin sama kuin aiemmin: varainhankinta ulkomaantoimintojen mahdollistamiseksi. Tämä on merkinnyt hallinnon kevennystä. Nyt seurakuntien kanssa tehdyt sopimukset voidaan hoitaa yhden palvelusopimuksen alla. Yksittäisten palvelusopimusten määrä on siten laskenut, mutta itse sopimusten rahallinen arvo on noussut. Edelleen 91 % seurakunnista on yksi tai useampi palvelusopimus Lähetysseuran kanssa.

Arvoisa puheenjohtaja. Suomen Lähetysseuran vuosikertomuksessa on paljon luettavaa ja tutkittavaa. Se antaa kattavan kuvan siitä, mitä lähetystyö on nykypäivän maailmassa. Lähetysseuran hallitus jättää toimintakertomuksen vuodelta 2014 kunnioittavasti vuosikokouksen tarkastettavaksi.