Suomen Lähetysseuran vuosikokouksen avauspuhe Kuopiossa 26.5.2018

 

Hyvät Suomen Lähetysseuran vuosikokousedustajat, ärade årsmötesdeltagare. Viime viikkoina on Suomessa koettu helluntaihelteitä, jos sellainen suomen sana on olemassa. Viime sunnuntai oli helluntai, ja nyt päättyvä viikko on kirkkovuodessa nimetty nasevasti helluntaiviikoksi.

Helluntaiviikkoa hädin tuskin huomaa maailman menon keskellä. Se mennä sujahtaa ohi myös kirkossa. Päivät täyttyvät monista askareista; kesä alkaa jo puutarhassa, ja kevätjuhliin valmistaudutaan oppilaitoksissa. Mutta helluntai valtaakin puolet kirkkovuodesta, kun tästä lähtien kaikki pyhät marraskuun loppuun asti saavat nimen ja numeron helluntaista. Jokainen viikko koko kesän ja syksyn ajan osoittaa helluntaihin. Helluntai on läsnä jokaisessa arjessa ja pyhässä. Elämme helluntain jälkeistä aikaa; aikaa, jolloin Jumalan Pyhä Henki toimii maailmassa ja johdattaa omiaan tehtävässä, jonka Kristus on antanut.

I Johannesevangeliet (16:12-15) säger Jesus till sina lärjungar:

”Jag har mycket mer att säga er, men ni förmår inte ta emot det nu. Men när han kommer, sanningens ande, skall han vägleda er med hela sanningen; han skall inte tala av sig själv utan förkunna det han hör och låta er veta vad som kommer att ske. Han skall förhärliga mig, ty av mig skall han ta emot det han låter er veta. Allt vad Fadern har är mitt; därför säger jag att det är av mig han tar emot det han skall låta er veta.”

Jesus lovar till sina lärjungar, att den Helige Ande ska leda dem «fram till hela sanningen», enligt den tidigare svenska Bibeln. I Bibel2000 vägleder Anden kyrkan «med hela sanningen». Skillnaden är inte så stor, fastän uttrycket lyder lite annorlunda. I alla fall är det Sanningens Ande som ska vägleda Jesu lärjungar när han själv har stigit upp till Fadern. Men varför uppenbarade Jesus inte allt vad han som Guds Son visste? Varför berättade han inte själv den «hela sanningen» till sina lärjungar? Kunde han inte ha givit dem en helhetlig anvisning om vad som skall hända och hur dom skulle agera i svåra och knepiga tillfällen?

Miksi Jeesus ei itse kertonut opetuslapsilleen sitä ”koko totuutta”, jonka tuntemiseen hän lupaa Pyhän Hengen heidät johdattavan? Eikö hän kaikkitietävänä olisi hyvin voinut paljastaa kaiken, mitä on tulossa, ja neuvoa omiaan, miten nämä selviävät vaikeista tilanteista? Eikö hän olisi voinut jo kerralla neuvoa heitä kaikissa vastaan tulevissa ongelmissa? Eikö hän olisi voinut antaa edes luettelon siitä, mihin varautua?

Jeesus ei sullonut oppilaitansa täyteen kaikkitietävyyttä eikä ladannut heihin joka tilanteen karttaa eikä tallentanut heidän muistiinsa vastausta kaikkiin eteen tuleviin kysymyksiin. Jeesus tiesi, etteivät hänen oppilaansa sitä kestäisi. He eivät kykenisi ottamaan vastaan sellaista, mitä eivät ymmärtäisi. Hehän olivat jo riittävän hämmentyneitä siitä, että Mestari oli menossa vapaaehtoisesti kärsimään ja kuolemaan. Heille oli inhimillisestikin arvioiden parasta antaa vain lupaus siitä, että Totuuden Henki tulee heitä johtamaan.

Se oli varmasti jumalallisestikin arvioiden johdonmukaisinta – eihän Jeesuskaan aikonut käyttää jumalallista valtaansa välttää kärsimys ja kuolema. Hän ei toisi Jumalan valtakuntaa täydessä loistossaan eikä poistaisi maailmasta kaikkea pahaa yhdellä kertaiskulla. Jeesuksen tehtävään kuului riisuutua kaikkivaltiudesta tai ainakin pidättäytyä sen käytöstä ja omaksua heikkous, vähäisyys, pilkka, vastustus, vangitseminen, lyönnit, ruoskinnat, väärä tuomio ja lopulta kauhea väkivaltainen kuolema. Sellaisella tavalla hän näyttäisi, miten Jumala omiaan johdattaa – ei kohti valtaa, vaan itsensä uhraamista muiden puolesta. Rakkaudessa itsensä antamista toisten hyväksi. Mutta juuri sillä rakkauden tiellä heistä tulisi myös lopulta voittajia.

Kristus johdattaa omansa muuttumaan ja antaa heillekin tehtäväksi maailman muuttamisen. Kristuksen seuraajat jättävät haaveensa suurista ja ylhäisistä paikoista ja omaksuvat palvelijan roolin. Vain siten he voivat osallistua maailman muuttamiseen. He alkavat kiinnittää huomionsa pieneen ja heikkoon, muiden halveksimaan ja ulos sulkemaan. He alkavat palauttaa arvostusta niille, joita alistetaan, ja toteuttaa niiden oikeuksia, joilta oikeus on riistetty. Onhan heidän Herransa kulkenut juuri tien, jossa viedään pois arvostus, jossa riisutaan oikeus ja jossa alistetaan väkivaltaan. Sinne Jeesus kutsuu omansa seuraamaan häntä. Mutta tällaista tehtävänantoa eivät opetuslapset kestä kuulla, kaikki on muutenkin niin hämmentävää ja tuollainen tie aivan kauhistuttava. Sellaiselle voi johtaa vain Pyhä Henki, totuuden Henki, joka saattaa tuntemaan koko totuuden.

Tänä keväänä pidettiin Tansaniassa Kirkkojen Maailmanneuvoston järjestämä Maailman lähetyksen ja evankelioimisen konferenssi. Suomen Lähetysseura otti kokoukseen ja sen järjestelyihin osaa kohtalaisen suurella panostuksella, onhan Kirkkojen Maailmanneuvosto meille tärkeä yhteistyökumppani, puhumattakaan Tansanian evankelis-luterilaisesta kirkosta. Lähetysseura on ollut maassa jo 70 vuotta.

Kokouksen teemana oli juuri Pyhän Hengen aikaansaama liike. Henki kuljettaa kohti muutosta, muutosta niin yksittäisissä ihmisissä, kirkoissa kuin yhteiskunnassa ja koko maailmassa. Kokouksen alaotsikkona oli kutsu Kristuksen seuraamiseen, joka muuttaa. Englanninkielistä lausetta on vaikea kääntää niin, että sen kahtalainen merkitys tulisi ilmi, mutta se kuului näin: Called to Transforming Discipleship, siis sekä muuttuva että muuttava opetuslapseus. Nykyisessä lähetysteologisessa keskustelussa käytetään usein juuri transformaation käsitettä – eikä sillekään ole oikein hyvää suomennosta. Se nimittäin tarkoittaa muutosta jossain syvemmässä mielessä kuin vain jonkin ominaisuuden vaihtumisena toiseen.

Transformaatio on uudeksi tulemista siten, että se, mikä on, pysyy sinä mikä se on, mutta kuitenkin jalostuu jotain parempaa ja ylevämpää tarkoitusta varten. Raamatussa tällaista muutosta on esimerkiksi Israelin kansan muutos kurjista orjista papillista tehtävää maailmaa varten toimittavaksi Jumalan kansaksi. Uudessa testamentissa viiden leivän ja kahden kalan eväät muuttuvat juhla-ateriaksi, vedellä täytetyt astiat hääjuhlien parhaaksi viiniksi, ja onpa Kristuksen muistokseen asettama ateriakin leivän ja viinin muuttumista hänen ruumiinsa ja verensä uuden liiton ateriaksi. Apostoli Paavali puhuu muuttumisesta ylösnousemuksessa Kristuksen kaltaiseksi. Transformaatioon liittyy lopunajallinen toivo kaiken tulemisesta uudeksi, mutta kuitenkin niin, että tiedämme kaikella olevan jatkuvuus tästä elämästä tuohon uuteen.

Siksi transformaatio onkin ehkä parempi kääntää muuntumiseksi. Siinä se, mitä on, tulee ulos toisena, aivan kuten toukka, joka koteloituu ja nousee aikanaan lentoon perhosena. Sama olento, mutta olennaisesti muuntunut. Transformaatio on lähetysteologiassa suosittu käsite, koska se on enemmän kuin mitattavissa oleva kehitys. Se on enemmän kuin kaivettujen kaivojen tai rakennettujen sairaaloiden tai kouluun päässeiden tyttöjen laskettavissa oleva määrä. Se on enemmän kuin kastettujen käännynnäisten tai perustettujen seurakuntien määrä. Se on muutos, joka tapahtuu ihmisissä ja heidän yhteisöissään niin, että asiat ja olosuhteet alkavat kauttaaltaan saada toisen hahmon: köyhät kuulla ilosanoman ja päästä osallisiksi Jumalan hyvistä lahjoista, sokeat alkavat saada näkönsä, vangitut päästä vapauteen ja sorretut nousta ihmisarvoiseen elämään, oikeus ja hyvyys alkavat vallita. Näitä asioita Jeesus itse luettelee tehtävänsä alkaessa (Luuk. 4). Tällaiset muutokset eivät ole vähäisiä tavoitteita eikä niitä loppujen lopuksi saa aikaan muu kuin Jumalan Henki ja hänkin täydessä määrässä vasta, kun Jumala hallitsee kaikissa ja kaikkea. Mutta niitä palvelemaan meidät lähetetään maailmaa muuttavan evankeliumin voimassa. Siksi lähetys on kokonaisvaltaista ja läpikotaista; se sisältää sekä hengellisen että aineellisen muutoksen.

Henki, joka johtaa totuuteen, johtaa myös muutokseen. Henki muuntaa meitä ja meidän kirkkoamme ja tekee siitä evankeliumin välikappaleen niin, että työmme vaikuttaa transformaatiota. Vaikka Kristuksen omat eivät vielä tiedä, mitä kaikkea se voi sisältää, heitä Henki johtaa. Henki johtaa heitä siinä tehtävässä, jonka Isä antoi Pojalle ja Poika uskoi omilleen. Kristuksen omat julistavat sitä evankeliumia, jonka Jumala antaa. Näin he osallistuvat siihen maailman muuntamiseen, jota kolmiyhteinen Jumala tekee.

Rukoilemme. Vapahtajamme Jeesus Kristus. Sinä olet lähettänyt kirkkosi kaikkialle maailmaan. Anna Pyhän Henkesi johdattaa sitä koko totuuteen. Anna sen olla sinun tahtomasi muutoksen välikappale. Siunaa myös meidän vuosikokouksemme. Johdata Hengelläsi päätöksentekoamme. Aamen.